Syksyllä on ihanaa lähteä ulos kuvaamaan luontoa. Sieltä löytyy niin paljon kaikkea kaunista kuvattavaa, niin kauniita värejä ja yllättäviäkin juttuja kunhan vaan katsoo tarkasti.
Kuten Albert Camus joskus totesi:
"Autumn is a second spring, when every leaf is a flower."
Valitettavasti viime viikkoina olen olosuhteiden pakosta joutunut jättämään kuvaamisen ihan minimiin koska olen ollut sen verran flunssainen ettei minulla ole ollut mitään asiaa tuonne ulos kylmettämään itseäni. Välillä ehti jo sataa luntakin, mutta toivottavasti syksyä olisi edes pieni hetki vielä jäljellä.
Välillä kuvatessani joudun muistuttamaan itseäni siitä että aina toisinaan kannattaa laittaa ne kameran asetukset mustavalkoisiksi, silloin löytää samoista tutuista asioista usein ihan uusia puolia ja näkökulmia. Tämä toimii myös syksyn kuvissa jotka usein juuri ovat niin täynnä värejä.
Valokuvaushöpötystä liittyen lähinnä makro- ja lähikuviin ja kuvaukseen. Lähikuvia läheltä, pihapiiristä ja lähiluonnosta enimmäkseen. En ole valokuvaaja vaan makroihin ihastunut harrastaja. Kaikki kuvat itse ottamiani ja täysin käsittelemättömiä (ellei sitten kuvan yhteydessä toisin mainita). Yritän myös nimetä parhaani mukaan kuvissa esiintyvät kasvit, hyönteiset ja muut mahdolliset jutut.
tiistai 22. lokakuuta 2013
tiistai 1. lokakuuta 2013
Sitruuna
Tämän päivän aiheeksi sopii hyvin sitruuna. On ollut jokseenkin kirpakka päivä kaikin puolin. Tässä siis vähän aiemmin kesällä ottamiani makrokuvia sitruunasta.
Mielestäni markro-objektiivi sopii hyvin myös esimerkiksi tuotekuvaukseen ja vaikkapa muotokuvien ottamiseen. Itse otan makrolla melko paljon muotokuvia.
Tuossa edellä muutama "perinteisempi" makrokuva. Kuvissa on siis sitruunaviipale vissylasissa. Kuplista tuli mielestäni kuviin kiva ja piristävä lisä.
En voi oikein tarpeeksi korostaa sitä että aika on näinä päivinä kortilla. On ihan käsittämätöntä miten aika vaan kuluu ja häviää. Hommia on niin paljon ettei uskalla ajatellakaan... Kuvia yritän kuitenkin ottaa aina joskus, edes kerran viikossa. Pakko on nytkin taas rientää, antaa kuvien puhua puolestaan (tälläkin kertaa).
Mielestäni markro-objektiivi sopii hyvin myös esimerkiksi tuotekuvaukseen ja vaikkapa muotokuvien ottamiseen. Itse otan makrolla melko paljon muotokuvia.
Tuossa edellä muutama "perinteisempi" makrokuva. Kuvissa on siis sitruunaviipale vissylasissa. Kuplista tuli mielestäni kuviin kiva ja piristävä lisä.
En voi oikein tarpeeksi korostaa sitä että aika on näinä päivinä kortilla. On ihan käsittämätöntä miten aika vaan kuluu ja häviää. Hommia on niin paljon ettei uskalla ajatellakaan... Kuvia yritän kuitenkin ottaa aina joskus, edes kerran viikossa. Pakko on nytkin taas rientää, antaa kuvien puhua puolestaan (tälläkin kertaa).
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Sadepisarat
Sadepisarat ja kastepisarat ovat mielestäni mitä mahtavimpia makrokuvauksen aiheita. Pisaroita on niin monenlaisia, niissä voi olla mielenkiintoisia heijastuksia jne. Tässä muutama esimerkki:
Joskus yksikin pisara voi olla mielenkiintoinen.
Toisaalta taas useampi erikokoinen pisara näyttää kuvassa kivalta.
Pisarat voivat näyttää myös pieniltä helmiltä tai timanteilta.
Kukkasiin tarttuneet pisarat antavat kuvalle mielenkiintoisen vivahteen.
Tässä viimeisessä kuvassa on esimerkki varsin pelkistetystä pisarakuvasta jossa on kuitenkin aika paljon kaikkea - koullut oksa, heijastus ja selkeät muodot.
Sadepäivänäkin kannattaa siis lähteä ulos kuvaamaan. Ja kannattaa ottaa sateenvarjo mukaan ;)
sunnuntai 8. syyskuuta 2013
Kukkakärpäsiä
Elämä on muuttunut kiireiseksi kaikenmaailman opiskelujen ja sen semmoisten myötä. Yritän kuitenkin toisinaan löytää hetkisen aikaa blogin päivittämiselle. Tässä blogissa onneksi kuva kertoo enemmän kuin, no monta sanaa, joten voin antaa kuvien puhua puolestaan.
Tänä kesänä olen huomannut että kukkakärpäsiä on ollut paljon ja ne ovat olleet todella kesyjä. Niitä on siis ollut helppo kuvata ja kaiken lisäksi ne ovat pysyneet varsin hyvin pitkiäkin aikoja paikallaan - siis parhaita mahdollisia ötökkämalleja :)
Olen onnistunut saamaan näitä pikkuisia pari kertaa kuvaan niin että ne ovat lennossa. Tässä yksi esimerkki. Kaiken lisäksi kamerani oli jäänyt mustavalko-asetukselle, mutta kuva toimii mielestäni ehkäpä jopa paremminkin näin mustavalkoisena kuin värillisenä:
Kukkakärpänen on mielestäni yksi kauneimmista ötököistä, joten varmaan siksikin näitä kuvia tulee räpsittyä niin paljon. Näitä kuvia minulle on kertynyt tänä kesänä todella runsaasti, tässä vielä muutama:
Tänä kesänä olen huomannut että kukkakärpäsiä on ollut paljon ja ne ovat olleet todella kesyjä. Niitä on siis ollut helppo kuvata ja kaiken lisäksi ne ovat pysyneet varsin hyvin pitkiäkin aikoja paikallaan - siis parhaita mahdollisia ötökkämalleja :)
Olen onnistunut saamaan näitä pikkuisia pari kertaa kuvaan niin että ne ovat lennossa. Tässä yksi esimerkki. Kaiken lisäksi kamerani oli jäänyt mustavalko-asetukselle, mutta kuva toimii mielestäni ehkäpä jopa paremminkin näin mustavalkoisena kuin värillisenä:
Kukkakärpänen on mielestäni yksi kauneimmista ötököistä, joten varmaan siksikin näitä kuvia tulee räpsittyä niin paljon. Näitä kuvia minulle on kertynyt tänä kesänä todella runsaasti, tässä vielä muutama:
keskiviikko 14. elokuuta 2013
Pihkaa
Makrokuvauksen yksi hienoimpia ominaisuuksia on mielestäni se kuinka kameralla "näkee" sellaisiakin pieniä asioita joita ei muuten näe ja joita ei varsinkaan tule katsottua normaalisti. Tässä muutama omasta mielestäni hyvä esimerkki. Olen kesän mittaan kuvannut oman pihan kuusesta erilaisia pihka-aiheisia kuvia.
Ensimmäisen pihka-kuvan otin sattumalta kun kuusen ohi kävellessäni satuin huomaamaan kuinka auringonvalo taittui pihkapisarasta ja silloin sain ajatuksen että tuosta voisi saada kivan makrokuvan. Siitä se sitten lähti ja aina toisinaan käyn ottamassa uusista pihkamuodostumista kuvia.
Ensimmäisen pihka-kuvan otin sattumalta kun kuusen ohi kävellessäni satuin huomaamaan kuinka auringonvalo taittui pihkapisarasta ja silloin sain ajatuksen että tuosta voisi saada kivan makrokuvan. Siitä se sitten lähti ja aina toisinaan käyn ottamassa uusista pihkamuodostumista kuvia.
maanantai 29. heinäkuuta 2013
Kiemuroita
Luonnossa liikkuessa, ja varsinkin jos oikein pysähtyy tarkkaan katsomaan, voi nähdä mielenkiintoisia ja kauniita kaaria ja kiemuroita. Tässä muutama minun löytämäni esimerkki:
Nämä kolme ensimmäistä olivat puiden lehtien seassa sattumalta huomaamiani hiukan erikoisia kaarimuotoja. Seuraavat ovat ilmeisesti jonkinlaisen kukan nuppuja.
Pilvisellä säällä ulkona kuvatessa kuviin tulee mielestäni todella kauniit värit kunhan vaan pitää aukon tarpeeksi suurena, minulla se on suurin mitä omasta objektiivistani löytyy eli 2.0. Toki käytän muitakin arvoja, mutta tuo on varmaankin se eniten käyttämäni. Se tietenkin auttaa myös siihen että kuvaan lähestulkoon kaiken, ainakin n. 99% kuvistani käsivaralta eli ilman jalustaa. Makroja kuvatessa tärähdysvaara on suuri joten auttaa todella kun on valovoimainen objektiivi.
Nämä kolme ensimmäistä olivat puiden lehtien seassa sattumalta huomaamiani hiukan erikoisia kaarimuotoja. Seuraavat ovat ilmeisesti jonkinlaisen kukan nuppuja.
Pilvisellä säällä ulkona kuvatessa kuviin tulee mielestäni todella kauniit värit kunhan vaan pitää aukon tarpeeksi suurena, minulla se on suurin mitä omasta objektiivistani löytyy eli 2.0. Toki käytän muitakin arvoja, mutta tuo on varmaankin se eniten käyttämäni. Se tietenkin auttaa myös siihen että kuvaan lähestulkoon kaiken, ainakin n. 99% kuvistani käsivaralta eli ilman jalustaa. Makroja kuvatessa tärähdysvaara on suuri joten auttaa todella kun on valovoimainen objektiivi.
torstai 18. heinäkuuta 2013
Perhosia
Perhoset ovat minulle olleet yksi kaikkein haastavimmista kuvauskohteista koko sen ajan mitä olen makrokuvausta harrastanut. Ne ovat niin säikkyjä ja nopeita että niistä on todella hankalaa saada kuvia. Joka kesä kuitenkin muutama kuva onnistuu. Tässä pari tältä kesältä:
Helmihopeatäplä
Pikkuiltayökkösen toukka
Lauhahiipijä
Niittysinisiipi
Tesmaperhonen
Kangasperhonen
Viimeisin näistä kuvista eli siis kangasperhosen kuva on otettu ns. pokkarikameralla. Joskus kun isoa järkkäriä on hankalaa kantaa mukana, on minulla usein taskussa erittäin hyväksi havaitsemani Olympus SZ-14 pokkarikamera. Siinä on monenlaisia erilaisia toimintoja, joista omia suosikkejani ovat ns. taidesuotimet kuten pop-taide ja neulanreikä ja tietysti supermakro-toiminto.
Yllättävän vähän on tänä kesänä näkynyt perhosen toukkia vaikka itse perhosia on ollut paljon. Vaikka perhosia onkin ollut paljon, jostain syystä ne vaan kerta kaikkiaan inhoavat minua ja kameraani ja aina meidät nähdessään liihottelevat pakoon. Se on tietysti yksi kiinteän polttovälin makro-objektiivin ongelma, pitäisi päästä lähelle mutta zoomata ei voi. Sitten kun pusikossa yrittää hiljaa kuin norsu lähestyä säikkyä perhosta on lopputulos arvattavissa.
Tokihan hyviä lähikuvia perhosista saa myös ns. tavallisilla zoom-objektiiveilla. Perhoset ovat yleensä sen verran kookkaita että makroa ei aina välttämättä tarvitsisi.
sunnuntai 14. heinäkuuta 2013
Hämä-hämä-häkki
Tällä kertaa ajattelin laittaa tänne muutaman kuvan hämähäkeistä. Olen yrittänyt tunnistaa näitä, mutta se on osoittautunut yllättävän vaikeaksi.
Tämä ruskea kaveri oli aika iso ja piileskeli terassin rappusten kaiteen alla varjossa. Kun yritin löytää netistä nimiä näille kuvaamilleni hämähäkeille, silmiini osui tällainen uutinen iltasanomista, linkki tässä. Nyt sitten viime yö meni hyvin pitkälti miettiessä että entä jos tämä olikin tuollainen palloristihämähäkki ja jos se on livahtanut meille sisälle vaikkapa koiran turkissa...
Tätä hämähäkkiä en tunnistanut, mutta kaunis kuvattava se oli. Ja sen verkkoon tarttuneista sahanpuruista tuli tähän kuvaan mielestäni aika kiva lisä.
Hämähäkinverkko on mielenkiintoinen, mutta mielestäni erittäin hankala kuvattava. Yllä olevasta kuvasta sen voi huomata vasemmasta yläkulmasta, tosin oikeasti tätä kuvaa ottaessa yritin saada kuvaan nuo kauniit ruskeat kukkaset ja vasta tietokoneen näytöltä huomasin tuon hämähäkinverkon. Kuvankäsittelyllä ja rajaamalla kuvaa siitä saisi varmasti ihan kohtalaisen näyttävän, mutta kuten olen maininnut, tässä blogissa käytän vain täysin käsittelemättömiä ja rajaamattomia kuvia.
Tässä kuvassa taas sadepisarat ovat tarttuneet hämähäkin verkkoon ja ne näyttävät melko erikoisilta "leijuessaan ilmassa". Tämänkin kuvan olisi voinut yrittää ottaa vieläkin lähempää, vaikka siten että kuvassa olisi ollut vain muutama leijaileva pisara. Ehkä sitten ensi kerralla.
Tämä, miltei kullan värinen kaunotar taas kiipeili tyttäreni lastenrattaissa eräällä metsälenkillämme. En valitettavasti löytänyt tällekään nimeä.
Kurkkuhämähäkki
Ristihämähäkki
Tämä ruskea kaveri oli aika iso ja piileskeli terassin rappusten kaiteen alla varjossa. Kun yritin löytää netistä nimiä näille kuvaamilleni hämähäkeille, silmiini osui tällainen uutinen iltasanomista, linkki tässä. Nyt sitten viime yö meni hyvin pitkälti miettiessä että entä jos tämä olikin tuollainen palloristihämähäkki ja jos se on livahtanut meille sisälle vaikkapa koiran turkissa...
Tätä hämähäkkiä en tunnistanut, mutta kaunis kuvattava se oli. Ja sen verkkoon tarttuneista sahanpuruista tuli tähän kuvaan mielestäni aika kiva lisä.
Hämähäkinverkko on mielenkiintoinen, mutta mielestäni erittäin hankala kuvattava. Yllä olevasta kuvasta sen voi huomata vasemmasta yläkulmasta, tosin oikeasti tätä kuvaa ottaessa yritin saada kuvaan nuo kauniit ruskeat kukkaset ja vasta tietokoneen näytöltä huomasin tuon hämähäkinverkon. Kuvankäsittelyllä ja rajaamalla kuvaa siitä saisi varmasti ihan kohtalaisen näyttävän, mutta kuten olen maininnut, tässä blogissa käytän vain täysin käsittelemättömiä ja rajaamattomia kuvia.
Tässä kuvassa taas sadepisarat ovat tarttuneet hämähäkin verkkoon ja ne näyttävät melko erikoisilta "leijuessaan ilmassa". Tämänkin kuvan olisi voinut yrittää ottaa vieläkin lähempää, vaikka siten että kuvassa olisi ollut vain muutama leijaileva pisara. Ehkä sitten ensi kerralla.
Tämä, miltei kullan värinen kaunotar taas kiipeili tyttäreni lastenrattaissa eräällä metsälenkillämme. En valitettavasti löytänyt tällekään nimeä.
Tuohinopsajalka syö paarmapaistia
Tässä viimeisessä kuvassa on käynnissä hämähäkin lounashetki. Lounaaksi oli tällä kertaa ilmeisesti paarmaa. Nämä paarmat ovat sellaisia pitkulaisia ja purevat todella hanakasti myös vaatteiden läpi joten olin ihan kohtalaisen iloinen nähdessäni että hämähäkki oli tullut apuun taistelussa näitä vastaan. Itse kuvasta sen verran että se on hieman epätarkka, mutta valitsin tämän muutaman ottamani kuvan joukosta siksi koska tässä kuvassa paarman silmä näyttää aika mielettömältä.
perjantai 12. heinäkuuta 2013
Mustavalkoista
Toisinaan on mukava kuvata myös makrokuvia mustavalkoisina. Itse pidän nimenomaan mustavalkoisena kuvaamisesta, tarkoitan siis sitä että asettaa kameran valikosta kuvan asetukseksi mustavalkoinen. Toki nykyään on helppo muuntaa värikuvatkin mustavalkoisiksi tietokoneella jälkeenpäin, mutta minä olen kuvatessani huomannut että mustavalkokuvia ottaessa täytyy ajatella sitä otettavaa kuvaa aivan eri tavalla kuin värikuvia ottaessa. Tätä on vähän vaikeaa selittää.
Eri väreillä ja niiden voimakkuuksilla on kuvaan helppo luoda haluamansa tunnelma. Esimerkkinä vaikkapa ihan reippaastikin ylivalottunut, pehmeähkö pastellisävyinen kuva kukkasesta ja sama kukkanen hieman alivalottuneena voimakkaissa, jopa vähän tummissa väreissä. Lopputulos: toisistaan tunnelmaltaan täysin poikkeavat kuvat samasta kohteesta. Tästähän voisi tehdä vaikka joku päivä esimerkkikirjoituksen kuvineen tähänkin blogiin. No, jokatapauksessa mustavalkokuvauksessa pelataan värien sijasta valolla ja varjolla sekä harmaan eri sävyillä.
Harmaankin sävyt voivat olla ns. raikkaita ja korostaa haluttuja kuvan ominaisuuksia kauniisti. Monesti mustavalkokuvauksen ongelmana minulle ovat ns. tunkkaiset tai latteat harmaasävyt. Ne tekevät kauniistakin kuvasta tylsän. Siksi ainakin minulle on tarkeää jo kuvaustilanteessa osata miettiä näitä sävyasioita.
Minulle on tärkeämpää kuvasta välittyvä tunnelma ja kauneus kuin kuvan tekninen täydellisyys. Tarkoitan tällä nyt esimerkiksi tätä yllä olevaa kuvaa. Siinä leskenlehden kukka tai siemenet ovat aika lailla puhki palaneet ylivalotuksen vuoksi, mutta minun mielestäni tumma tausta ja kirkas valkoinen "kukka" tekevät tästä kuvasta kauniin.
Kylläpä tällä kertaa tuli höpistyä aika lailla. Pointtina kuitenkin tässä oli siis se että makrokuvaustakin kannattaa ehdottomasti kokeilla mustavalkoisena. Minusta ainakin se on mukavaa vaihtelua "normaaliin" kuvaamiseen ja joskus sitä yllättyy itsekin kun muistikortilta paljastuu kivoja ja tunnelmallisia mustavalkokuvia. Kuvien alta löytyy niissä esiintyvien kasvien ja ötököiden nimet.
Kärpänen
Eri väreillä ja niiden voimakkuuksilla on kuvaan helppo luoda haluamansa tunnelma. Esimerkkinä vaikkapa ihan reippaastikin ylivalottunut, pehmeähkö pastellisävyinen kuva kukkasesta ja sama kukkanen hieman alivalottuneena voimakkaissa, jopa vähän tummissa väreissä. Lopputulos: toisistaan tunnelmaltaan täysin poikkeavat kuvat samasta kohteesta. Tästähän voisi tehdä vaikka joku päivä esimerkkikirjoituksen kuvineen tähänkin blogiin. No, jokatapauksessa mustavalkokuvauksessa pelataan värien sijasta valolla ja varjolla sekä harmaan eri sävyillä.
Lupiinin siemenkotia
Harmaankin sävyt voivat olla ns. raikkaita ja korostaa haluttuja kuvan ominaisuuksia kauniisti. Monesti mustavalkokuvauksen ongelmana minulle ovat ns. tunkkaiset tai latteat harmaasävyt. Ne tekevät kauniistakin kuvasta tylsän. Siksi ainakin minulle on tarkeää jo kuvaustilanteessa osata miettiä näitä sävyasioita.
Leskenlehden siemenet
Minulle on tärkeämpää kuvasta välittyvä tunnelma ja kauneus kuin kuvan tekninen täydellisyys. Tarkoitan tällä nyt esimerkiksi tätä yllä olevaa kuvaa. Siinä leskenlehden kukka tai siemenet ovat aika lailla puhki palaneet ylivalotuksen vuoksi, mutta minun mielestäni tumma tausta ja kirkas valkoinen "kukka" tekevät tästä kuvasta kauniin.
Lauhahiipijä
Tässä yllä olevassa kuvassa taas on mielestäni hyvä esimerkki niistä latteista harmaan sävyistä. Heinänkorsissa ja taustassa on juuri sellaisia sävyjä. Tässä se ei kuitenkaan haittaa aivan niin paljon koska itse kohde eli perhonen on onnistunut ihan kohtalaisesti.
Metsämansikan kukka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)